Ohjaavan opettajan koulutus 6.4.2016

Tämä koulutussetti oli hurjan mielenkiintoinen! Kouluttaja toi käytännön esimerkkejä omasta työstään. Omat tekstini ovat vain hajatelmia ja poimintoja sieltä täältä, koska nyt teki mieli myös kuunnella tarkalla korvalla 🙂

Peda Välkky-hankkeen koulutus

Kouluttajana Katariina Ylä-Rautio-Vaittinen, Hyriasta

Ohjaava opettaja luo itse suhteen omaan ryhmäänsä. Nuorisotyönohjaajat ovat tehneet ryhmäytymispäiviä, mutta se on vanha tapa. Kyse on luottamuksellisuuden ja turvallisuuden tunteen luomisesta. Ryhmä koulutetaan omille tavoille.

• Mitä minä odotan? Toivon? Vaadin?
• Jos pakkaa sekoitetaan vasta sitten, kun porukka on jo matkan aikana tottunut olemaan pienissä työryhmissä, tulee muutosvastarinta. Kyseenalaistetaan, miksi muutos tehdään. Mutta, kun pakkaa sekoitetaan säännöllisesti alusta alkaen, ryhmä tottuu työskentelemään eri ihmisten kanssa.
• Osallistujien helpompi siirtyä suostuvaisempaan tilaan.
• ”Onko pakko”? Kuuluu sekin asiaan.
• Jalat tietää paremmin kuin pää. Kävele vähän aikaa, jos tuntuu, että olet lukossa, et tiedä, mitä tehdä.
  • Valitse paikkasi: motivaatio tulla koulutukseen, valitse paikkasi janalla. Ihmisen tulee saada kertoa mielipiteensä. Muutoin ne kertovat elein tuon. Jäävät kiinni vastarintaan.
  • Sosiometrinen peruste: miksi ei kiinnosta? Perusteesta voidaan ottaa kiinni, ja parantaa niitä! Lupa ilmaista, mikä on kokemuksellisesti totta.
  • Oppimispolut: jos valitsen tämän x+y:n, miksi? Mikä siinä on kivaa? Mitä voidaan tehdä asian kanssa? Pitää löytää sisäinen puhe esille.
  • Opiskelijan suhde opintoihin muuttuu eri tilanteissa. Mikä sen muuttaa? Siitä tulee olla kiinnostunut!
  • Janalla voidaan keskustella lyhyesti niiden lähimpien ihmisten kanssa aiheesta.
  • Suhteet eivät saa lukkiutua. Jossain lukkiutuneessa ryhmässä voi olla joku, joka haluaisi tutustua johonkuhun toiseen, mutta ei koskaan pääse, kun ei ryhmiä sekoiteta.
  • Mieti aihe tarkoin, mistä puhutaan, ei itsestä, vaan käsiteltävästä aiheesta.
• Tutustumispäivät: metsäretki ei tunnu enää nykynuorisolle rennolta, koska eivät tiedä, miten heidän tulisi olla siellä. Joutuu epämukavuusalueelle. Nuoren selviytymiskeino on: ei vois vähempää kiinnostaa. Mutta kaverien kesken saattavat kuitenkin pohdiskella, että vitsi, oltiin metsässä… Ei kehdata sanoa koko luokan kuullen, että juttu oiskin kivaa 🙂

 

Maailma muuttuu, muuttuuko ohjaus?

• ”Mennään metsään”. Porukka ihmettelee opelle, ootko ihan varma, että mennään metsään? Ope, kyllä, mennään, minä siis uskon itse tähän juttuun. Opiskelijat testaavat, se on nuoruuden kehitystehtävä! Emme aina tiedä heidän sisäistä ajatusmaailmaa.
• Älä ikinä anna valita paria – se menee aina kohti tuttua ja turvallista. Toiset ihmiset ovat yrittäneet valita parin, mutta ovat tulleet torjutuiksi. Eivät saa paria lainkaan. Jäädään tällaiseen kokemukseen: en tullut valituksi, en osaa valita.
• Tämän päivän henki: ”Mitä sä haluaisit?”, Että on kivaa? Ei kuulu olla näin. Aina ei tarvitse olla ”kivaa”.

 

Vinkkejä:

Ei näin: Sosiometriset valinnat: positiivinen valinta, ope valitsee pari tyyppiä ryhmästä – useimmiten parhaat, kuten pesäpallossa – nuo valitsevat parhaimmat tyypit ensin joukkueeseensa. Jäljelle jää urpot ja ujot. Häpeäkuja heille, en taaskaan osu…

Facebook-tykkäyksetkin on sosiometrinen valinta: tykkään/ en tykkää

Hyvä ja toimiva idea: Ryhmien sekoittaminen päivittäin: Musta Pekka-kortit, vapaa arvovalinnoista, määritellään joskus parit tai ryhmät esim. naispuoliset/ miespuoliset/ lapset/ tytöt/ pojat, mustapekka saa yleensä valita ryhmän, johon menee.

TAI: Valmiit nimilaput: asetellaan joka päivä eri paikkaan.

TAI: Turvallinen suhde puretaan erilaisilla valinnoilla: vaatteiden väreillä tms. Ne, joilla on vihreä paita, muodostavat ryhmän…

 

Nuoruuden kehittämistehtävä:

Aika ei ole muuttanut nuoruuden kehitystehtävää: kyseenalaistamista. Sitä tulee siunailtua, millaisia olemme olleet, miten erilaisia nuoret ovat olleet eri aikakausina.

Jokaisella pienelläkin keskustelulla ja kohtaamisella on nuorelle merkitystä, vaikka ei siinä kiittelisikään. Mikään puuttuminen ei ole turhaa.

 

Jämäkkyyden kolmio:

Alapohjan oikea kulma:

nössönurkka, en ilmaise toiveitani, kaikki käy, itsensä mitätöinti, päästään vähemmällä, kun en kerro mitä ajattelen. Vanhan kansan naiset ovat nössöjä – passaavat muita, yltiöpäiväistä toisten palvelemista

Alapohjan vasen kulma:

agressionurkka, puolustetaan omaa kantaa, tiedän tasan tarkkaan, mitä haluan, jää herkästi itsekseen, on ehdoton, muiden mielipiteet ei kiinnosta

Kolmion yläkärki:

olen tietoinen, mitä haluan, ja pystyn ilmaisemaan sen, sekä voin keskustella asiasta, mitä muut ajattelevat. Selkeä. Tyytyväinen.

 

Ammatillinen reflektio:

Miten tunnistan hankalan ihmisen? Miksi tuo on hankala? Mitä hän herättää minussa, että minusta tuntuu sellaiselta? Miten saan rauhoittumaan/ joudun itse pulaan – siksi tuntuu hankalalta. Ei saa kostaa. Olisi kiva olla puhtoinen, ja hyvä tyyppi – ei ole kiva löytää itsestä tunnetta, jolla ärsyyntyy.

Toimintakulttuurin muutos ja tarkastelu, jotta rohjetaan tekemään asioita toisin. Uskotaan, että joudutaan hankalien asioiden äärelle. Selviytymisroolit nousevat. Ihminen pyrkii herkästi siihen, mistä pääsee helpoimmalla.

 

Roolit:

jokainen meistä tulee maailmaan erilaisten roolien ja suhteiden kautta: työmaailma, harrastukset, koulu, koti, ystävät ja suku jne. Elämän myötä avautuu ja sulkeutuu erilaisia ikkunoita. Mitä enemmän ihmisillä on rooleja käytössä, sitä terveempi ihminen on. Mielellä on enemmän joustovaroja toimia erilaisissa tiloissa. Opettajien tehtävä on luoda näitä erilaisia tiloja.

Roolit erilaisissa tilanteissa: koulussa sama henkilö saattaa toimia ihan eri tavoin, kuin työssäoppimisjaksolla tai liikuntatunnilla. Paljasta opena jotain henkilökohtaistakin, hiukan, näin opiskelijat saavat sinusta inhimillisen puolenkin. Kuitenkaan ei kannata liiaksi lähteä nuorten mukaan. Rajat eivät saa mennä yli, että tekisit opiskelijoiden hyväksi enemmän kuin oikeasti kuuluu. Ammatillinen rooli kuitenkin suojaa sinua. Ohjaajan ja opiskelijan rooli on vastavuoroista.

Toisinaan opiskelija ei uskalla siirtyä opiskelijan roolista pois ammatilliseksi toimijaksi, ja jättää siksi opinnot rempalleen loppuvaiheessa valmistumista. ”En ole valmis”, ”En uskalla”. Aikuisopiskelijoiden kanssa tämä voi olla jopa vielä tyypillisempää.

 

Vinkki!! Käytä opiskelijoiden etunimiä ja anna positiivinen palaute:

”Liisa, hyvin vedit!”, ”Matti, loistavaa, että keksit tällaisen uuden idean!”

Mitä omassa roolissasi on sellaista, että voit odottaa vastareaktiota myös vastaanottajalta?

Työpari-opettajuus olisi hyvä juttu. Älä jää yksin.

 

Neljä tekijää, jotka edistävät opiskelijoiden ja henkilökunnan mielenterveyttä:

1. Tukea tarjoavat ihmissuhteet
2. Oppilaiden, opiskelijoiden ja opettajien korkea osallistumisen aste
3. Selkeys (liiallinen ymmärtäminen ei palvele!! Selkeä deadline tehtäville, uusia ei anneta!)
4. Rohkaiseminen autonomiaan
   1. Kerro mulle, minä kuuntelen… Päähenkilö on se, joka puhuu ensin. Älä esitä sulkevia kysymyksiä, mihin vastataan kyllä/ ei. Avaavat kysymykset: miten, miksi, millä tavoin… TAI ota kuva, joka kuvastaa sinua oppijana, tai missä koit onnistuneesi työssäoppimisessa. Jne.
   2. Älä miinoita vuorovaikutuskenttää, kertomalla opiskelijalle ensin, että tämä on laiska…
   3. Uskalla tämän jälkeen myös sanoa opiskelijalle, jos oikeasti on kehitettävää. Älä nössöile!

-Suomen Mielenterveysseura-

 

Vinkki oppimispäiväkirjan pitämiseen:

Opintojen alussa motivaatioteksti kaikille: Muutamia kysymyksiä motivaatiosta, miksi tulit koulutukseen? Mitä toivot opinnoilta? Mikä voi estää valmistumisesi? Toiset saattavat tunnistaa tämän jo etukäteen. Kannattaa palata omaan tekstiin siinä vaiheessa, kun motivaatio jostain syystä hiipumassa. Open ei tarvitse tehdä tulkintaa!

 

Ryhmän käytös:

Oletko miettinyt, kuinka hyvin osaat käyttää omaa ryhmääsi hyödyksi? Ryhmän toiminnan kannalta on olennaista, että ohjaaja tekee itsestään nopeasti tarpeettoman. Miten ohjaajana annat vastuun ryhmälle? Tämä vaatii ensin leimautumisen ryhmään. Ns. warm up-tunnit on hyvin valmisteltu etukäteen. Sen sijaan jos menet kylmiltään tunnille, joudut kontrolloimaan opiskelijoita. Ryhmästä tulee nopeasti vastuuton, kun huomaavat, ettet olekaan kunnolla mukana.

Kaikki, mitä toivot, että ihmiset ottavat huomioon – lausu ne ääneen! Älä oleta tai pidä itsestäänselvyytenä. Aikataulut yms.

 

Rauhoittaminen, ison kokonaisuuden pilkkominen pieniin paloihin:

Kokemus: en osaa, pelkään, panikoin: pilko paloiksi. Mikä on se ensimmäinen pieni osa, mitä voit tehdä asian eteen? Vastaamme en osaa, koska pelkäämme mukavuusalueen ulkopuolelle joutumista. Rauhoittelu auttaa aina. Ei ole mitään hätää. Älä innostuksissasi yritä liikaa, ja heti ole keksimässä ratkaisuja… Maadoita asia, et sinä mihinkään pyörry… ei ole mitään hätää.

 

Motivaation/ vastakohtien timantti

V-käyrä, sosiometrinen työskentelytapa (suhde johonkin)

Asioilla on kaksi puolta: esim. digiloikka, se tuottaa jotain, ja ei tuota/ tykkään työstäni, mutta…/ varjoa ei synny, ellei ole valoa/ elämässä on aina kaksi puolta

Jos ajattelet omaa suhdettasi omaan työhösi juuri nyt.

Ajattele vasenta V:n puolta, vetotyö: 1-10, kuinka hyvin työsi vetää puoleensa

V:n oikea reuna työntää työstä poispäin, työntö työstä poispäin 1-10, Miksi kriteerit: kuinka paljon työsi työntää sinua poispäin, miksi se on raskasta/ ikävää yms.

Onko työntökriteereissä jotain, mihin en voi vaikuttaa? Voinko tehdä itse jotain?

 

Ristiriidat eivät saa muodostua liian hankalaksi.  Opiskelija tiputtaa itsensä pois tukalasta, hankalasta tilanteesta, sanoen ”pidä tunkkis”. Tämä ei kuitenkaan ole koko totuus. Kyse on sietämättömyydestä, joka ei ratkea… V-käyrällä tilanteen tarkastelu saattaisi auttaa näkemään asian hyvät ja huonot puolet.

 

Mahtoiko tämä auttaa mitään? Ovelia pieniä vinkkejä ja harjoitteita erilaisiin tilanteisiin. Ylipäätään oman roolin  ja toimintatapojen ajattelu, tuttujenkin asioiden mieleen muistuttelu on hyvästä.

 

Satu

Kauppiksen tvt-suunnitelma ja sen toteuttaminen jatkossa

Tämä on yhdessä edellisen kehittämisiltapäivän aikana aikaansaatu todennus siitä, missä meillä nyt mennään, ja mitä tulisi ylläpitää:

Missä työhönsä liittyvissä tilanteissa Kaupan ja tietojenkäsittelyn puolelta valmistuva merkonomi/ datanomi/ muu valmistuva ammattilainen käyttää v. 2020 … TIETOKONETTA?

• Kauppaliikkeissä: tilaukset, laskutus, kirjanpito, mainonta, markkinointi, raportit, kassajärjestelmät.
• Toimistotehtävissä skype- ym. web-neuvottelut, MsOffice-ohjelmistot, asiakasrekisterit, organisaatioiden omat ohjelmistot laskutukseen, palkanlaskentaan, tilauksiin, ajanvarauksiin yms.

MOBIILILAITETTA?

• käyttö lisääntyy: työaikaseuranta, dokumentit työvaiheista, reaaliaikaiset työvaiheet, työohjaus, kun tiedetään henkilöiden sijainnit
• kassapäätteet voivat olla mobiileja,
• puhelinten toiminnot laajenevat, ja antavat mahdollisuuksia yhä laajempiin toimintoihin (qr-koodit, shortcutit, facebook-markkinointi, instagram, pinterest, sähköisen kalenterin käyttö, raportointi yms.)

Olisiko perusteltua, että opiskelija velvoitettaisiin ostamaan oma tietokone opintojen ajaksi?

Jokaisen oma luo liiaksi haasteita ohjelmistojen suhteen: kalliita ohjelmia ei voida edellyttää jokaisen hankittavaksi, ja koulun it-tuki ei pysty palvelemaan ongelmatilanteissa, jos kaikilla erilaiset laitteet.

• Koulun yhteistyössä kustantama tabletti saattaisi tulla kyseeseen niin, että sen käyttö tarjottaisiin pientä omavastuuta vastaan opintojen ajaksi, jonka jälkeen opiskelijalla olisi mahdollisuus lunastaa laite itselleen käypää arvoa vastaan.
  • Tämä ei liene tässä taloudellisessa tilanteessa mahdollista, joten edelleen atk-luokkia kyllä tarvitaan, ja nykyistä enemmän tarvitaan (nyt oltu vähentämässä).
• Opiskelijoiden omien älypuhelinten (ja joillain tablettien) hyödyntämisen opettelu opiskelu- ja työkäytössä (mm. qr-koodien lukua, todaysmeetillä keskustelua, tiedonhakua yms.)

Mitä ammatillisia ohjelmistoja alalla pitää osata käyttää?

• MsOffice-ohjelmistot,
• sähköpostin käyttö
• skannaus
• älypuhelinten ominaisuudet
• kassajärjestelmien käyttämät ohjelmat,
• Grafiikkaohjelmat, kuten Photoshop-kuvankäsittely, InDesign, Illustrator, Dreamweaver, piirto-ohjelmat, esim. CorelDRAW,
• Publisher, esitteiden teko, markkinointi
• Decostudy visuaalisessa markkinoinnissa
• some-sovellukset, esim. facebook, twitter, instagram
• nettisivupohjat, esim. weebly, wordpress, blogger yms.,
• taloushallinnon kirjanpito-ohjelmat, kuten Fivaldi,
• Datanomien käyttämät ohjelmat ja koodaus yms.

 

Miten alan töitä haetaan ja minkälaisia sähköisiä järjestelmiä siinä käytetään/ voidaan käyttää? Mitä osaamista se vaatii? Millainen CV tuo töitä: A4-muotoinen, blogi, video, ThingLink, joku muu?

• Jokaisen tulee selvittää, millainen hakutapa on sopivin haettavaan paikkaan.
• Perinteiset A4-hakemukset pitävät monin paikoin pintansa kuvallisen CV:n kera.
• Monissa liikkeissä arvostetaan myös suoraa henkilökohtaista käyntiä ja ansioluetteloa ”muistoksi” käynniltä. Erityisesti työssäoppimispaikan etsinnässä tämä on suositeltava tapa, ja vastauksen saattaa saada nopeammin, ellei jopa heti.
• Työnhaussa suhteilla ja jatkuvalla verkostoitumisella on edelleen merkitystä.
• LinkedIn-profiilin laatiminen koko ryhmän kanssa olisi tätä päivää.
• Luoville hakemuksille on myös oma paikkansa: videoitu hakemus youtubessa, persoonallinen omakuvaus facebookissa, thinglinkillä laadittu ansioluettelo, opintojenaikaisen blogin linkittäminen hakemuksiin jne.
• Myös sähköisten valmislomakkeiden täyttöön tulee saada koulussa harjoitusta: kuinka tarkoin niihin tulee kirjata työkokemus ja koulutus yms., miten lisäksi liitetään erillinen word-ansioluetteloliite yms.
• Suullinen itsensä myymisen taito on kaupan alalla olennaista: oman osaamisen esittely. Mitä merkonomi osaa? Itsetuntemus ja -luottamus, ja näiden kehittäminen -> luo tarpeita oppimisvalmiuksien verkkokurssiin samalla!
• Videohaastattelujen harjoittelu.

Pedagoginen käyttö: miten ammattisanaston ja työprosessin oppimista voidaan tukea opiskelijan itse ottamin kuvin ja videoin?

• Opiskelijoita voitaisiin ohjata heti 1. vuotena tekemään videoita ja kuvia eri työvaiheista ja ammatillisesta tekemisestä (eli työtehtävien visualisointi). Porkkanana toimisi hyvin tehdyille videoille/ kuvakollaaseille julkisuus: opiskelijan nimellä mainittuna ja tämän suostumuksella näitä voitaisiin käyttää opiskeluaineistona, linkitettynä avoimiin oppimisympäristöihin. Hän voisi myös itse mainita asian omassa CV:ssään.
• Opintojen pelillistäminen saattaisi olla myös yksi väylä työprosessien kuvaamisessa, ja niiden kertaamisessa.
• Työssäoppimisen aikana otettujen valokuvien hyödyntäminen opintopäiväkirjablogissa ja eri yhteyksissä muissa opintojen aikaisissa muistiinpanoissa. Osa ryhmistä tekee jo nyt koko opintojensa aikaiset tehtävät ja niiden kuvaamisen blogeihinsa (vrt opsot, osatutkinto ja datanomit)
• Kuvaamisen periaatteet, oikeudet ja velvollisuudet opetellaan ennen topia ja blogin käyttöä. Myös kuvankaappauksilla saadaan opeteltua visualisointia omista työtehtävistä, sekä erilaisten kirjallisten ohjeiden työstämiseen oppia.
• Thinglink ja padlet ovat sovelluksina loistavat ja helppokäyttöiset koontialustat visuaalisen ilmeen luontiin. Muutoinkin visuaalisen myyntityön hyödyntäminen tässä yhteydessä voisi olla hyvä juttu!

 

Minkälaista työssäoppimisen sähköistä ohjausta on suunnitteilla/ olisi tarvetta osastollamme? Blogi, Office365, Skype, muu?

• Skypen ja muiden web-neuvotteluvälineiden käyttöä ohjauksessa ja etäopetuksessa voisi seuraavaksi testata, ja lähteä kouluttamaan henkilökuntaa siihen.
• Blogien käyttö alkaa sujua jo melko hyvin. Blogeissa opinnollistamista tulee jatkaa ja syventää (YTO-tehtäviä myös, kertauksena, jotta opitaan löytämään työpaikoilta näihin soveltuvia tehtäviä). Myös työnantajille hyvä markkinoida, että pääsevät tutustumaan opiskelijoiden blogeihin ja tehtäviin.

 

Mitä mieltä olette tietokoneiden sijoittelusta kauppiksessa? Tarvitaanko tietokoneluokkia (enemmän tms.) vai olisiko yksittäisille koneille/ työpisteille (jos, niin esim. missä/ minne?) käyttöä? Millainen tarve kauppiksessa olisi mobiililaitteille? Onko wifi-kuuluvuus ok? Muuta huomioitavaa?

 

• Läppärivaunuja tulisi olla osastomme käytössä. Nämä toisivat joustavuutta opetukseen myös teorialuokissa.
• Samoin tablettihylly lukollisessa kaapissa. Näitä tarvitaan nykyään enemmän kuin isoja pöytäkoneita.
• Myös atk-luokkia tarvitaan edelleen. Esim. taloushallinnon aineissa iso pöytäkone on ehdoton edellytys, läppärien/ tablettien ruudut ovat liian pienet.
• Samoin yksittäisiä, kunnolla toimivia koneita ryhmätöitä ja yksilötyöskentelyä varten eri puolille osastoa, rauhallisiin tiloihin.
• Osasta luokkia puuttuu opettajan pöytäkone, osa kokee opettajien oman kannettavan riittävän tähän tarkoitukseen, mutta paljon eri osastojen välillä liikkuville opettajille koneen puuttuminen luo ylimääräistä vaivaa.
• Teorialuokissakaan opetus ei tapahdu enää kirjojen, kynän ja paperin kanssa, vaan tiedonhakua ja some-välineiden käyttöä on jatkuvasti. Atk-luokissa on haastavaa tehdä ryhmätöitä, kun pöytiä ei voi sijoitella mitenkään, eikä ko. luokkia riitä kaikille.
  • Toimiva ja monipuolinen laitekanta kannustaisi myös henkilökuntaa ottamaan käyttöön uusia ohjelmia, sovelluksia ja tekniikkaa opetukseensa.
  • Näin palataan alkuun, läppäreitä ja tabletteja tarvittaisiin pysyvästi kauppikseen, jonka edustamat alat edellyttävät monipuolista tekniikan hallintaa. Ja jota ei tällä hetkellä ko. puutteista johtuen pystytä opiskelijoille täysimääräisesti tarjoamaan. Laadukas opetus kärsii.

 

Miten järjestellään jokaiselle aloittavalle ryhmälle ammatillisia blogitehtäviä

PAKOLLISIIN OPINTOIHIN?

• Kaikki opiskelijat perustavat blogit jo pakollisissa TVT1-opinnoissa. Blogit tulisi nimetä järjellisesti niin, että opiskelija voi käyttää samaa blogia koko opintojensa ajan sekä työssäoppimisessa että kaikessa muussakin opintojen aikaisessa raportoinnissa. Blogiosoitteet tulee saattaa kaikkien opettajien tietoon, jotta vältytään eri aineissa useiden blogien perustamiselta. Blogien ollessa julkisia, tämäkin tiedonvaihto helpottuu.
• YTOT tulisi opinnollistaa nykyistä paremmin niin, että suorittaminen olisi mahdollista myös työpaikoilla. Ja toisaalta, että poissaolijatkin hyötyisivät valmiista tehtäväpaketeista. Sitä kautta myös opettajan ohjaustyö helpottuisi, kun aineistot olisivat teorioineen päivineen valmiina (ei muistelua siitä, mitä kenellekin rästitehtäviksi paljon kurssin jälkeen).
• Ammatilliset tehtävät tulisi rakentaa yhdessä useamman opettajan kanssa (vrt. ammatilliset ja YTOt.
• Blogista tulisi muodostua jokaisen opiskelijan oma tietokirjasto (ei yksittäisiä tehtävävastauksia ilman tehtävänantoa, vaan niin, että ”oma mummikin” ymmärtää blogin lukemalla, mitä henkilö on oppinut.)
• Myös OneDrive, moodle ja sähköposti, Google Drive, iCloud ajavat asiansa omissa tilanteissaan. Kukin opettaja saa päättää omaan käyttöönsä parhaimmaksi katsomansa välineen. Välineet eivät ole itseistarkoitus.

 

OSASTOLLE VIIKOITTAISEEN/KUUKAUSITTAISEEN KÄYTTÖÖN TMS.?

 

• Tietyn tyyppisten tehtävien toistuminen, jossa sisältöä syvennetään ammatillisiin aineisiin osaamisen karttuessa. Niin, että opiskelijat ymmärtävät, ja saavat perustelun siitä, miksi samoja asioita käsitellään 2-3 vuoden kuluessa useissa eri yhteyksissä – niistä nousee aina uusia näkökulmia ja tarkennuksia sitä mukaa, kun omat taidot karttuvat.
• Henkilökunnan säännöllinen ja jatkuva ohjaus some-välineiden käytössä on edellytys säännölliselle tekniikan käytölle. Tämä ei saa olla painostavaa, vaan kunkin opettajan tarpeista/ toiveista ja kyvyistä lähtevää ohjausta. Tämä on toiminut parhaiten näin tähänkin asti.

 

Hämeenlinnassa 8.2.2016

Satu

 

Tänään 5.4.2016 kehittämisiltapäivässä tulisi vielä miettiä seuraavaa:

Olemme jo koko Tavastian kaikkien osastojen näkökulmasta todella pitkällä somen ja tekniikan hyödyntämisessä opetuksessa. Kun huomioidaan osastomme iso koko, ja esim. tieto siitä, että kaikki opiskelijat ja lähes kaikki opettajat käyttävät blogeja, voimme olla tyytyväisiä tästä lähtökohdasta.

Koko talon kaikille osastoille tulee laatia tvt-suunnitelma konkreettisine toimenpide-ehdotuksineen, kuinka siis jatkamme asian eteenpäin vientiä 2016-2017.

Mistä ja miten katsomme tärkeäksi jatkaa tieto- ja viestintätekniikan käyttöä osastollamme? Kaikki kirjoittavat työssäoppimisblogia. Topia ei ole jatkuvasti, kuinka saisimme rohkaistua kaikkia kirjoittamaan blogia vieläkin paremmin? Entä muiden some-välineiden hyödyntäminen – mihin tarvetta koetaan? Kuinka otamme niitä käyttöön useamman opettajan voimin?

• Oma ehdotukseni on mm. että jokainen opettaja ohjaa omien aiheidensa puitteissa opiskelijoita kirjaamaan oppimistaan blogiin. Eli kaikki opiskelijat tekisivät omat erilliset sivu-lehdet KAIKKIIN eri oppiaineisiin ja projekteihin. Toinen vaihtoehto esim. laajempiin kursseihin omat blogit, jotka linkitetään yhteen ns. ”pääblogiin”.
• Jos kirjanpitoharjoitukset ei ole mielekkäitä tehdä blogiin, niin näilläkin tunneilla sinne voisi itsearvioida omaa oppimistaan: miten sujunut? Mitä opin? Mitkä asiat olleet haastavia? Kuinka niistä selvisin? Kuinka voin kehittyä jatkossa?
• HUOM! Ekaluokkalaisille merkoille on tulossa koulun kautta kannettavat koneet, jotka edellytetään ostettavaksi opintoja varten. Kone on edellytys opintojen suorittamiselle, ja samoin julkisen opintoblogin ylläpitäminen. Nämä molemmat tiedot tulisi olla opiskelijoiden saamassa hyväksymiskirjeessä.
• SoMe-kylpypäivien toteuttaminen toka tai kolmasluokkalaisten aktiivien/ tuutorien toimesta ekaluokkalaisille heti alkusyksystä. Heille opetettaisiin blogiin kirjoittamista, whatsapp- ja facebookin käyttö sekä muutamia muita tärkeitä sovelluksia, kuten prezi-esityksen tekeminen, thinglink, text2mindmap ja padlet. Jos tuutorit ja muut aktiivit itse tarvitsisivat tässä alkuvaiheessa apuja näihin, voisi Satu heille pitää muutaman tunnin briiffin.
• Olennaista toiminnan alkuunsaattamisessa molemmissa tapauksissa on Sadun työn tarpeettomaksi tekeminen. Hanke, jonka puitteissa olen työtä tehnyt, loppuu jouluna 2016. Sen jälkeen ei resursseista ole välttämättä tietoa…

Satu

Sovitut edistysaskeleet lukuvuodelle 2016-2017

• Tia pitää Sadun avustuksella blogityöpajan kaikille haukkaille opettajille toukokuun puolivälin maissa sekä syksyllä vastaava uudelleen. Jokainen oppii perustamaan blogin, sekä linkittämään blogeja.
• Satu organisoi syyskuun alkuun kaikille ekaluokkalaisille SoMe-kylpypäivän, jonka aktiivisimmat vapaaehtoiset 2.-ja 3.-luokkalaiset merkonomit saavat toteuttaa vapaavalintaisia opintopisteitä kerätäkseen. Tarkoituksena on tuoda opiskelijoille tutuksi työpajoissa mm. blogger-blogit ja niihin kirjoittainen, koulun sähköpostin ja onedriven käyttö, google drive tallennuspaikkana, sekä yhteisen google docsin tuottaminen. Samoin esim. padlet-seinä, thingink, prezi, text2mindmap sekä todaysmeet voisivat olla näppäriä sovelluksia. Whatsapp ja Facebook todennäköisesti ovat kaikille entuudestaan tuttuja, mutta näiden jatkohyödyntäminen opinnoissa tuodaan myös esille. Opiskelijat laativat jokaisesta työpajaharjoituksesta blogiinsa tuotoksen.
• Myös videoiden käyttöä tultaneen tulevan lukuvuoden aikana tehostamaan niin oppimisen tukena kuin osaamisperusteiden avaamiseksi.
• Näillä mennään kova pöhinä päällä!!

20.4.2016

 

 

 

 

Liiketalouden koulutuksen kehittämispäivä 2.2.2016

Tämä päivä kului Helsingissä, OPH: järjestämässä koulutuksessa. Samoin puolitoista viikkoa takaperin 21.1.2016 osallistuin Jaakon kanssa liiketalouden tutkintotoimikunnan koulutuspäivään. Näissä molemmissa tuli esille runsaasti samoja sisältöjä, joita kokoan nyt tähän. Yleisesti asiat koskettavat niin aikuiskoulutusta kuin ammatillista nuorisopuolen koulutustakin. Huomaathan, että hyvin pian nämä raja-aidat murtuvat, eikä näitä enää eroteta toinen toisistaan.

OPH:n diat helmikuun päivästä löytyvät tämän linkin takaa. Huomaathan, että ne ovat tekijänoikeudella suojattuja, ja poistuvat käytöstä noin kuukauden kuluttua. Tästä syystä raportointia sisällöistä vielä erikseenkin alla.

Jukka Lehtinen, OKM, ammatillisen koulutuksen reformi

Kaikki muutos riippuu lopullisista poliittisista päätöksistä, joita ei olla vielä tehty

• Miten vastataan uhkakuviin? Ilmastonmuutos, digitaalisuus, liikenneinfra, osaamisperustaisuus on murentumassa (laitekanta vanhenee, opiskelijat eivät viihdy koulussa), turvallisuuskysymykset jne.
• 10 vuoden strategiassa pyritään kehittämän hyvinvointia, oppimista, työllisyyttä, toimintatapoja, biotaloutta:
  • ”Olemme osaamisen, yrittäjyyden, tasa-arvon ja välittämisen yhteiskunta”
  • ”Hyödynnämme kokeiluja ja digitaalisuutta”
  • ”Kilpailukykymme rakentuu korkealle osaamiselle, kestävälle kehitykselle ja ennakkoluulottomalle uudistamiselle”
• Leikkauksilla teemme uutta ammatillisen koulutuksen reformia, rahaa siihen ei tullut lainkaan (vrt. kuusi kärkihanketta)
• Säilytetään edelleen jatko-opintokelpoisuus, jota oltiin poistamassa.
• Lisätään työpaikalla tapahtuvaa oppimista: tästä syystä ohjausta koululta on tehostettava! Ei riitä että käydään kääntymässä ja lopuksi arvioimassa. Koulutuksen opinnollistaminen otettava pian asiaksi!!
• Uudistetaan oppisopimuskoulutusta
  • MUTTA lisärahoitus poistuu 2018 (yli 18 milj. €)
  • Reformilla tavoitellaan jopa 190 milj. €:n säästöjä 2017 alkaen
• Poistetaan koulutuksen päällekkäisyyksiä

Poikkeuksellisen nopea muutoksen sykli: tieto ja toimintatavat vanhenee. Resurssit pienenevät pysyvästi. Osaamistarpeet muuttuvat. Muuttoliike ja ikääntyminen muuttavat koulutuksen tarpeita (mm. maahanmuuttajien lisääntyminen). Massakoulutuksen aika on ohi!

Kokonaisvaltaisesti tarvitaan suunnitelmia tiettyjen alojen lakkauttamisesta, täysin uudenlaisista koulutuksen järjestämistapojen uudistuksista. Alueellisia keskusteluja tulee ryhtyä käymään ammatillisten koulujen ja ammattikorkeakoulujen kesken. Uusien järjestämislupien valmistelu syksyyn 2017 mennessä.

Koulutuksen järjestäjä saa päättää, tehdäänkö leikkaukset opiskelijamäärästä vai yksikköhinnasta. Rahoitusta tulee enintään 88-90% järjestämislupien mukaisesta enimmäisopiskelijamäärästä.

www.oiva.fi, voimassa olevat järjestämisluvat, kaikki tapahtuu sähköisesti

OPH:n verkkoaivoriihi: mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä?

• Huolena resurssien riittävyys, mutta toisaalta mahdollisuuksiin positiivinen suhtautuminen
• Yksinkertaisempi ja selkeämpi rahoitusmalli, muutosehdotus
• Aiempaa tärkeämpiä taitoja:
  • Analyyttinen päättely
  • Mielikuvitus, luovuus
  • Digitaalinen lukutaito yms.
• Työelämäyhteistyön tunnussanoja:
  • Suunnitelmallisuus
  • Rajojen madaltuminen
  • Yhdessä kehittäminen yms.

Jyrki Kasvi, Digiloikka huomiseen!

Yleissivistys Suomen kouluissa teknologian suhteen on melko huonolla tolalla kokonaisuudessaan

Kuvaesitys vaatii JavaScriptin.

• Tietotekniikka muuntaa työtehtäviä, mekaanistaa päätöksiä, seuraavien 20 vuoden kuluessa muutosten määrä on paljon mullistavampi kuin tähän mennessä.
  • esim. Sipooseen uusi S-ryhmän logistiikkakeskus
• Joka 3. ammatti korvautuu 20 vuodessa tekoälyllä tai roboteilla, loput muuttuu, uusia syntyy (ETLA)
• Karrikoituja esimerkkejä:
  • Verkkopankit ovat vasta alkua
  • Bank Norwegian – pankki, jolla ei ole yhtään konttoria, lainapäätökset hoitaa tekoäly
  • Pienet maitotilat katoaa, koska lypsyrobotteja ei ole kannattavaa hankkia.
  • Pian syödään robotin tuottamaa ruokaa.
  • Mihin tarvitaan varastomiestä, kun robotti hoitaa kaiken?
  • Kun rekat osaavat ajaa itseään, niiden rattiin ei kannata tuhlata ihmistä!
  • Ahtaajan työ on robottilukkien käskyttämistä.
  • 1970-luvulla Suomessa oli 100.000 metsuria, nyt 3500.
  • Suomi alkaa olla ainoita maita, jonne rakennetaan kauppakeskuksia, muualla logistiikka hoituu verkkokaupoissa.
  • IBM Watson osaa jo tehdä syöpädiagnooseja ja oppii jatkuvasti lisää
  • Arvopaperikauppaa käydään jo tekoälyn avulla – mihin tarvitaan pörssimeklaria?
  • Rahtimerenkulkua pyritään automatisoimaan, koska henkilöstön kuljettaminen vie liikaa kapasiteettia.

Muuttuva opettajuus, Lauri Kurvonen

• Reformi = uskonpuhdistus, uskoa tässä tarvitaan! Miten pysyä mukana?
• Yhteiskunnan sosiaaliset haasteet, eriarvoisuus kasvaa, raju rakennemuutos
• Ajatus ammatillisesta opettajuudesta syntyy, kun on saavutettu vahva ammatillinen osaaminen ja halutaan jakaa omaa osaamista (PAL-tutkimus, KTL)
• Jatkossa opettajan osaamistarpeita
  • Valmiudet erityistuen tarpeisiin
  • Työelämätaidot
  • Kansainvälistyminen
  • Tvt-taidot
  • Luovan ajattelun taidot
  • monialaisuus
  • Jne.
• Tarvitaan ajasta ja paikasta riippumattomia opetusmenetelmiä ja -ympäristöjä
• Tarvitaan oppimisen ohjaamiseen ja valmiuksiin liittyviä sisältöjä
• Verkko-opetus: opetusaineisto on verkossa, mutta ope ei ole online
• Etäopetus: opettaja on online verkossa antamassa ohjausta
• Tietotekniikkaa käyttämällä työmäärä EI VÄHENNY, päinvastoin se lisääntyy herkästi.
  • Työkuorma = resurssit
  • Siispä digiloikalla ei säästy rahaa!!
• Tekijänoikeuksiin ei ole paneuduttu riittävästi kouluissa
• Opettajat toivovat täydennyskoulutusta verkko-oppimisympäristöjen pedagogiseen käyttöön ja oppimiskokonaisuuksien luomiseen avoimeen verkkoon

Vinkki 😉 Viitattu runsaasti OKM:n hallitusohjelmasta koulutusosioon

Muuttuva opettajuus, Petri Lempinen, AMKE ry -> Syyt, miksi reformia tehdään!!

• Työaikajärjestelmä ja sen muuttuminen vaikuttaa enempi kaikkeen
• Ympäristön muuttuessa koulutus uudistuu: uusia ongelmia ratkaistavaksi, tiedetään yhteiskunnasta enemmän asioita kuin koskaan ennen, mahdollistaa monia asioita
• Julkaistaan pian suunnitelma, miten maahanmuuttajia tullaan kouluttamaan – epätasa-arvo voi vielä järkkyä, kun ammatilliseen koulutukseen ei panosteta, korkeakoulutukseen kyllä
• Perinteinen asiantuntijatyö ja suorittava työ tulee katoamaan.
• Koulutus on palvelutuotantoa!!
• Kaikki tieto on olemassa jo. Ihmisten tulee päästä niihin käsiksi! Tieto leviää jo reaaliaikaisesti.
• Turha kulkeminen, turhat asiakaskäynnit jäämässä pois esim. terveydenhoidossa. Miksei koulutuksessa???
• Olennaista on oppiminen, ei oppimisen paikka!
  • Open työ on siirtymässä opettamista myöten koulun seinien ulkopuolelle
  • Materiaalit on jo netissä
  • Merkonomikoulutuksessa on jo paljon sellaista, mitä voidaan tehdä valtakunnallisesti! Yhteistyö!
  • Ymmärrys oppimisesta muuttuu (behaviorismi, kognitivismi, konstruktivismi) – ihmisen oppimisen ymmärrys ja sen kasvamainen
  • Ammattitaito hankitaan työssä, myös teoria!! YTOjen opinnollistaminen työpaikoille/ harrastuksiin tms.
  • Opetussuunnitelmien perusteissa ollaan edelleen teknisen tekemisen vankeja.
  • Ryhmissä työskennellään, ei yksin.
  • Opettaminen ja ohjaaminen tulee yhdistymään. Asiakasläheinen lähestymistapa. Työpaikoilla tulee myydä koulutuksenjärjestäjän tarjoamia muita koulutuksia ja palvelupaketteja!! Ei vain sitä, että tulin nyt tämän työpaikkaohjauskäynnin tekemään…

Minna Bálint OPH ja Heljä Hätönen, Educa-Projektit Oy

Osaaminen ja tutkinnon suorittaminen opiskelijalähtöisesti

• Henkilökohtaistaminen A794/2015
  • Uusi asetus ja laki tuli voimaan välittömästi 1.8.2016       -> muutokset!
  • Jos tunnistaminen ei ole läpihuutojuttu, voi näyttötutkinnon arvioijat (työpaikalla) tehdä arvion dokumenttien pohjalta
  • Jäävuorimalli, osaamiskartoitus
  • Vuorovaikutustaitojen oppimiseen tarvitaan henk.koht. tapaamisia
  • Oppimistyylit ja -tavat
  • Henkilökohtaistaminen = tapa toimia aikuisten kanssa, ns. diagnoosin määrittelyä ja hoidon antamista/ kokeilemista.