Tämä koulutussetti oli hurjan mielenkiintoinen! Kouluttaja toi käytännön esimerkkejä omasta työstään. Omat tekstini ovat vain hajatelmia ja poimintoja sieltä täältä, koska nyt teki mieli myös kuunnella tarkalla korvalla 🙂
Peda Välkky-hankkeen koulutus
Kouluttajana Katariina Ylä-Rautio-Vaittinen, Hyriasta
Ohjaava opettaja luo itse suhteen omaan ryhmäänsä. Nuorisotyönohjaajat ovat tehneet ryhmäytymispäiviä, mutta se on vanha tapa. Kyse on luottamuksellisuuden ja turvallisuuden tunteen luomisesta. Ryhmä koulutetaan omille tavoille.
- Mitä minä odotan? Toivon? Vaadin?
- Jos pakkaa sekoitetaan vasta sitten, kun porukka on jo matkan aikana tottunut olemaan pienissä työryhmissä, tulee muutosvastarinta. Kyseenalaistetaan, miksi muutos tehdään. Mutta, kun pakkaa sekoitetaan säännöllisesti alusta alkaen, ryhmä tottuu työskentelemään eri ihmisten kanssa.
- Osallistujien helpompi siirtyä suostuvaisempaan tilaan.
- ”Onko pakko”? Kuuluu sekin asiaan.
- Jalat tietää paremmin kuin pää. Kävele vähän aikaa, jos tuntuu, että olet lukossa, et tiedä, mitä tehdä.
- Valitse paikkasi: motivaatio tulla koulutukseen, valitse paikkasi janalla. Ihmisen tulee saada kertoa mielipiteensä. Muutoin ne kertovat elein tuon. Jäävät kiinni vastarintaan.
- Sosiometrinen peruste: miksi ei kiinnosta? Perusteesta voidaan ottaa kiinni, ja parantaa niitä! Lupa ilmaista, mikä on kokemuksellisesti totta.
- Oppimispolut: jos valitsen tämän x+y:n, miksi? Mikä siinä on kivaa? Mitä voidaan tehdä asian kanssa? Pitää löytää sisäinen puhe esille.
- Opiskelijan suhde opintoihin muuttuu eri tilanteissa. Mikä sen muuttaa? Siitä tulee olla kiinnostunut!
- Janalla voidaan keskustella lyhyesti niiden lähimpien ihmisten kanssa aiheesta.
- Suhteet eivät saa lukkiutua. Jossain lukkiutuneessa ryhmässä voi olla joku, joka haluaisi tutustua johonkuhun toiseen, mutta ei koskaan pääse, kun ei ryhmiä sekoiteta.
- Mieti aihe tarkoin, mistä puhutaan, ei itsestä, vaan käsiteltävästä aiheesta.
- Tutustumispäivät: metsäretki ei tunnu enää nykynuorisolle rennolta, koska eivät tiedä, miten heidän tulisi olla siellä. Joutuu epämukavuusalueelle. Nuoren selviytymiskeino on: ei vois vähempää kiinnostaa. Mutta kaverien kesken saattavat kuitenkin pohdiskella, että vitsi, oltiin metsässä… Ei kehdata sanoa koko luokan kuullen, että juttu oiskin kivaa 🙂
Maailma muuttuu, muuttuuko ohjaus?
- ”Mennään metsään”. Porukka ihmettelee opelle, ootko ihan varma, että mennään metsään? Ope, kyllä, mennään, minä siis uskon itse tähän juttuun. Opiskelijat testaavat, se on nuoruuden kehitystehtävä! Emme aina tiedä heidän sisäistä ajatusmaailmaa.
- Älä ikinä anna valita paria – se menee aina kohti tuttua ja turvallista. Toiset ihmiset ovat yrittäneet valita parin, mutta ovat tulleet torjutuiksi. Eivät saa paria lainkaan. Jäädään tällaiseen kokemukseen: en tullut valituksi, en osaa valita.
- Tämän päivän henki: ”Mitä sä haluaisit?”, Että on kivaa? Ei kuulu olla näin. Aina ei tarvitse olla ”kivaa”.
Vinkkejä:
Ei näin: Sosiometriset valinnat: positiivinen valinta, ope valitsee pari tyyppiä ryhmästä – useimmiten parhaat, kuten pesäpallossa – nuo valitsevat parhaimmat tyypit ensin joukkueeseensa. Jäljelle jää urpot ja ujot. Häpeäkuja heille, en taaskaan osu…
Facebook-tykkäyksetkin on sosiometrinen valinta: tykkään/ en tykkää
Hyvä ja toimiva idea: Ryhmien sekoittaminen päivittäin: Musta Pekka-kortit, vapaa arvovalinnoista, määritellään joskus parit tai ryhmät esim. naispuoliset/ miespuoliset/ lapset/ tytöt/ pojat, mustapekka saa yleensä valita ryhmän, johon menee.
TAI: Valmiit nimilaput: asetellaan joka päivä eri paikkaan.
TAI: Turvallinen suhde puretaan erilaisilla valinnoilla: vaatteiden väreillä tms. Ne, joilla on vihreä paita, muodostavat ryhmän…
Nuoruuden kehittämistehtävä:
Aika ei ole muuttanut nuoruuden kehitystehtävää: kyseenalaistamista. Sitä tulee siunailtua, millaisia olemme olleet, miten erilaisia nuoret ovat olleet eri aikakausina.
Jokaisella pienelläkin keskustelulla ja kohtaamisella on nuorelle merkitystä, vaikka ei siinä kiittelisikään. Mikään puuttuminen ei ole turhaa.
Jämäkkyyden kolmio:
Alapohjan oikea kulma:
nössönurkka, en ilmaise toiveitani, kaikki käy, itsensä mitätöinti, päästään vähemmällä, kun en kerro mitä ajattelen. Vanhan kansan naiset ovat nössöjä – passaavat muita, yltiöpäiväistä toisten palvelemista
Alapohjan vasen kulma:
agressionurkka, puolustetaan omaa kantaa, tiedän tasan tarkkaan, mitä haluan, jää herkästi itsekseen, on ehdoton, muiden mielipiteet ei kiinnosta
Kolmion yläkärki:
olen tietoinen, mitä haluan, ja pystyn ilmaisemaan sen, sekä voin keskustella asiasta, mitä muut ajattelevat. Selkeä. Tyytyväinen.
Ammatillinen reflektio:
Miten tunnistan hankalan ihmisen? Miksi tuo on hankala? Mitä hän herättää minussa, että minusta tuntuu sellaiselta? Miten saan rauhoittumaan/ joudun itse pulaan – siksi tuntuu hankalalta. Ei saa kostaa. Olisi kiva olla puhtoinen, ja hyvä tyyppi – ei ole kiva löytää itsestä tunnetta, jolla ärsyyntyy.
Toimintakulttuurin muutos ja tarkastelu, jotta rohjetaan tekemään asioita toisin. Uskotaan, että joudutaan hankalien asioiden äärelle. Selviytymisroolit nousevat. Ihminen pyrkii herkästi siihen, mistä pääsee helpoimmalla.
Roolit:
jokainen meistä tulee maailmaan erilaisten roolien ja suhteiden kautta: työmaailma, harrastukset, koulu, koti, ystävät ja suku jne. Elämän myötä avautuu ja sulkeutuu erilaisia ikkunoita. Mitä enemmän ihmisillä on rooleja käytössä, sitä terveempi ihminen on. Mielellä on enemmän joustovaroja toimia erilaisissa tiloissa. Opettajien tehtävä on luoda näitä erilaisia tiloja.
Roolit erilaisissa tilanteissa: koulussa sama henkilö saattaa toimia ihan eri tavoin, kuin työssäoppimisjaksolla tai liikuntatunnilla. Paljasta opena jotain henkilökohtaistakin, hiukan, näin opiskelijat saavat sinusta inhimillisen puolenkin. Kuitenkaan ei kannata liiaksi lähteä nuorten mukaan. Rajat eivät saa mennä yli, että tekisit opiskelijoiden hyväksi enemmän kuin oikeasti kuuluu. Ammatillinen rooli kuitenkin suojaa sinua. Ohjaajan ja opiskelijan rooli on vastavuoroista.
Toisinaan opiskelija ei uskalla siirtyä opiskelijan roolista pois ammatilliseksi toimijaksi, ja jättää siksi opinnot rempalleen loppuvaiheessa valmistumista. ”En ole valmis”, ”En uskalla”. Aikuisopiskelijoiden kanssa tämä voi olla jopa vielä tyypillisempää.
Vinkki!! Käytä opiskelijoiden etunimiä ja anna positiivinen palaute:
”Liisa, hyvin vedit!”, ”Matti, loistavaa, että keksit tällaisen uuden idean!”
Mitä omassa roolissasi on sellaista, että voit odottaa vastareaktiota myös vastaanottajalta?
Työpari-opettajuus olisi hyvä juttu. Älä jää yksin.
Neljä tekijää, jotka edistävät opiskelijoiden ja henkilökunnan mielenterveyttä:
- Tukea tarjoavat ihmissuhteet
- Oppilaiden, opiskelijoiden ja opettajien korkea osallistumisen aste
- Selkeys (liiallinen ymmärtäminen ei palvele!! Selkeä deadline tehtäville, uusia ei anneta!)
- Rohkaiseminen autonomiaan
- Kerro mulle, minä kuuntelen… Päähenkilö on se, joka puhuu ensin. Älä esitä sulkevia kysymyksiä, mihin vastataan kyllä/ ei. Avaavat kysymykset: miten, miksi, millä tavoin… TAI ota kuva, joka kuvastaa sinua oppijana, tai missä koit onnistuneesi työssäoppimisessa. Jne.
- Älä miinoita vuorovaikutuskenttää, kertomalla opiskelijalle ensin, että tämä on laiska…
- Uskalla tämän jälkeen myös sanoa opiskelijalle, jos oikeasti on kehitettävää. Älä nössöile!
-Suomen Mielenterveysseura-
Vinkki oppimispäiväkirjan pitämiseen:
Opintojen alussa motivaatioteksti kaikille: Muutamia kysymyksiä motivaatiosta, miksi tulit koulutukseen? Mitä toivot opinnoilta? Mikä voi estää valmistumisesi? Toiset saattavat tunnistaa tämän jo etukäteen. Kannattaa palata omaan tekstiin siinä vaiheessa, kun motivaatio jostain syystä hiipumassa. Open ei tarvitse tehdä tulkintaa!
Ryhmän käytös:
Oletko miettinyt, kuinka hyvin osaat käyttää omaa ryhmääsi hyödyksi? Ryhmän toiminnan kannalta on olennaista, että ohjaaja tekee itsestään nopeasti tarpeettoman. Miten ohjaajana annat vastuun ryhmälle? Tämä vaatii ensin leimautumisen ryhmään. Ns. warm up-tunnit on hyvin valmisteltu etukäteen. Sen sijaan jos menet kylmiltään tunnille, joudut kontrolloimaan opiskelijoita. Ryhmästä tulee nopeasti vastuuton, kun huomaavat, ettet olekaan kunnolla mukana.
Kaikki, mitä toivot, että ihmiset ottavat huomioon – lausu ne ääneen! Älä oleta tai pidä itsestäänselvyytenä. Aikataulut yms.
Rauhoittaminen, ison kokonaisuuden pilkkominen pieniin paloihin:
Kokemus: en osaa, pelkään, panikoin: pilko paloiksi. Mikä on se ensimmäinen pieni osa, mitä voit tehdä asian eteen? Vastaamme en osaa, koska pelkäämme mukavuusalueen ulkopuolelle joutumista. Rauhoittelu auttaa aina. Ei ole mitään hätää. Älä innostuksissasi yritä liikaa, ja heti ole keksimässä ratkaisuja… Maadoita asia, et sinä mihinkään pyörry… ei ole mitään hätää.
Motivaation/ vastakohtien timantti
V-käyrä, sosiometrinen työskentelytapa (suhde johonkin)
Asioilla on kaksi puolta: esim. digiloikka, se tuottaa jotain, ja ei tuota/ tykkään työstäni, mutta…/ varjoa ei synny, ellei ole valoa/ elämässä on aina kaksi puolta
Jos ajattelet omaa suhdettasi omaan työhösi juuri nyt.
Ajattele vasenta V:n puolta, vetotyö: 1-10, kuinka hyvin työsi vetää puoleensa
V:n oikea reuna työntää työstä poispäin, työntö työstä poispäin 1-10, Miksi kriteerit: kuinka paljon työsi työntää sinua poispäin, miksi se on raskasta/ ikävää yms.
Onko työntökriteereissä jotain, mihin en voi vaikuttaa? Voinko tehdä itse jotain?
Ristiriidat eivät saa muodostua liian hankalaksi. Opiskelija tiputtaa itsensä pois tukalasta, hankalasta tilanteesta, sanoen ”pidä tunkkis”. Tämä ei kuitenkaan ole koko totuus. Kyse on sietämättömyydestä, joka ei ratkea… V-käyrällä tilanteen tarkastelu saattaisi auttaa näkemään asian hyvät ja huonot puolet.
Mahtoiko tämä auttaa mitään? Ovelia pieniä vinkkejä ja harjoitteita erilaisiin tilanteisiin. Ylipäätään oman roolin ja toimintatapojen ajattelu, tuttujenkin asioiden mieleen muistuttelu on hyvästä.
Satu